Nummet

Nummet ovat saariston ja rannikon hiekkaisilla mailla esiintyviä puuttomia laidunnettuja varpuvaltaisia kankaita. Kulotus, hakkuut ja vuosisatainen laiduntaminen ovat hävittäneet alkuperäiset metsät näiltä alueilta. Valtalajina nummilla on kanerva. Koska lampaat eivät syö vanhaa kanervaa, jouduttiin nummien kanervikkoa perinteisen maatalouden aikana uudistamaan säännöllisesti kulottamalla.

Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokittelussa nummet jaotellaan kasvillisuuden perusteella kolmeen tyyppiin: varpunummiin, pienruoho-varpunummiin ja heinä-varpunummiin. Kaksi jälkimmäistä ovat nykyisellään hyvin harvinaisia. Nummityypeistä on aiemmin käytetty nimiä kanerva-variksenmarjanummet, pienruoho-kanervanummet sekä heinä-kanervanummet. ”Kanerva” on korvattu ”varpu”-sanalla, sillä kanervaa esiintyy vain osalla nummista. Laidunnuksen ja kulotuksen päätyttyä varpujen osuus nummilla kasvaa pienruoho- ja heinävaltaisten alojen kustannuksella, eikä viime vuosina tehdyissä inventoinneissa ole useinkaan pystytty erottelemaan heinäisiä ja pienruohoisia tyyppejä niiden pienialaisuuden takia.

Jäljellä olevat nummet sijaitsevat pääosin saaristossa. Jurmon saaren kanervanummet ovat näistä ehkä tunnetuimmat.